KOTONA

94 93 92 Sunnuntaina iltapäivällä mun welcome family ja aluevalvoja olivat vastassa mua Myrtle Beachin lentokentällä, enkä yksinkertaisesti osaa edes kuvailla sitä fiilistä mikä mulla oli siinä vaiheessa kun kone laskeutui ja tajusin et näen heidät ihan just, oon viimein täällä, kaikki tuntu ihan uskomattomalta ja mahtavalta mut jännitti ihan kamalasti.
Ne muutamat päivät joiden ajan olin ollut tietoinen että tämä perhe on mulle welcome family, olin yrittänyt tiedostaa sen että tosiaan täällä ei olla kauaa, vaan niin pitkään kun mulle löytyy pysyvä koti koulun lähistöltä. Näistä ajatuksista huolimatta kun mä sitten ensimmäisen kerran näin nämä ihmiset, asuinalueen ja kodin, mulla tuli tahtomattani semmoinen fiilis että voi kun ei tarvitsis lähteä ollenkaan.
Kun mä sitten samaisena iltana järjestelin tavaroita paikoilleen mun huoneeseen pikkusiskon kanssa, tuli mom ovelle ja sanoi Kaeleighille (joka kovasti halus nähdä mun meikkejä), että Hennalla on kyllä aikaa näyttää, sillä hän on täällä meillä koko vuoden. Mä mietin hetken että tarkoittiko hän oikeesti sitä mitä luulin, ja kyllä! Hän sanoi että he olivat dadin kanssa heti kotiin tultua päättäneet ettei halua mun lähtevän ollenkaan pois, vaan haluavat mun olevan osa just heidän perhettä tän koko vuoden, joka lämmitti mun sydäntä kyllä niin kovasti kuulla tuo heidän suusta. Mulla on vihdoin host family! Ja en voi sanoin kuvailla kuinka onnellinen ja huojentunut olo mulla oli tuon kuulemisen jälkeen, ensinnäkin sen takia että nyt voin asettua kunnolla aloilleni, ei tarvitse enää huolehtia siitä että milloin se pysyvä perhe löytyy, ja mikä parasta, mä saan olla koko vuoden juuri tässä perheessä, näiden ihmisten kanssa, tällä alueella ja tässä talossa, enkä vois olla onnellisempi.
Oon nyt nukkunut kolme yötä mun uudessa kotona, tutustunut paremmin asuinalueeseen ja itse kaupunkiin, North Myrtle Beachiin, jossa perhe asuu. Tärkeimpänä asiana kuitenkin tutustunut paremmin mun perheeseen ja pihalla kävellessä myös naapureihin jotka kaikki on tosi innoissaan nähdessään vaihtarin heidän naapurustossa. Ja mitä mun uuteen host familyyn tulee, siihen kuuluu mom, dad, 17 vuotias poika ja periaatteessa myös 6 vuotias tyttö, jonka isovanhempia mun host vanhemmat ovat, mutta Kaeleigh viettää täällä noin puolet viikoista koska hänen vanhemmat on niin paljon töissä, mulle hän on kuin sisko.
Miten mulla näin muuten menee? Tosi hyvin oikeestaan, englannin puhuminen on alkuun tosi takkuista välillä ja väsyttävää koska en oo tottunut puhumaan sitä jatkuvassa käytössä, mut perhe on tosi ymmärtäväinen ja auttaa aina jos en saa jotain sanaa päähäni. Tällähetkellä istuskelen ekaa kertaa yksin kotona, käytiin aamulla hoitamassa mulle puhelimeen jenkkiliittymä, kello on nyt 15.20pm ja mulla alkaa koulu huomenna. Tää on niin outoa, samalla tosi mahtavaa ja musta tuntuu että tuun kyllä tottumaan kaikkeen pian, ainakin ajan kanssa.

NEW YORK CITY

28NEW YORK finally! Ajattelin jättää tämän postauksen aika lyhyeen tekstin puolelta, yksinkertaisesti neljä päivää New Yorkissa oli ihan unohtumattomat. Meitä oli vaihtareita Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja tais olla muualtakin, parina päivänä meillä oli kiertoajeluita, torstaina kierrettiin läpi upper Manhattan ja perjantaina lower Manhattan. Lauantaina käytiin kaikki piknikillä Central Parkissa ja siitä suunnattiin loppupäiväksi shoppailemaan erääseen New Jerjeyssä sijaitsevaan malliin. Tutustuin aivan ihaniin ihmisiin ja ajattelin että hyvästit Suomessa olis ollut ainoat, mut samalla tavalla sain hyvästellä mun lempparitytöt joiden kanssa suurimmaks osaks seikkailtiin ympäri Manhattania. New York ja koko Soft landing camp oli upea.
14262016172125122212324271319181912329

7 HOURS TO GO

pic5 Istun tällähetkellä lentokenttähotellin sängyllä, kello on 0.13 ja herätys on 5.00. Ja tosiaan silloin koittaa se niin paljon odotettu ja jännitetty hetki kun ihan oikeesti mennään jo, joka tuntuu ihan uskomattomalta koska vielä hetki sitten se oli niin kaukainen ajatus.
Mun viimeiset viikot on ollut ihan älyttömän kiireisiä, oon ollut kokoajan menossa, sanonut heipat ystäville, sukulaisille, nauttinut kaikista asioista joita tiedän mulla tulevan ikävä, oon pakkaillut ja pakkaillut ja pakkaillut. Myös mun sijoitustietoihin on tullut muutoksia joista en ole vielä mun blogissa ollenkaan maininnut, parisen viikkoa ennen lähtöä mä sain yöllä sähköpostin jossa sain kuulla että olen vailla hostperhettä, koska perheellä johon mun piti mennä oli tullut ongelmia jotka eivät antaneet periksi sitä et he olis vielä voineet ottaa vaihtarin perheeseensä. Aika nopsaa mulle sitten löytyi kuitenkin pienen säädön jälkeen welcome family eli perhe, joka toimii mun perheenäni niin pitkään kunnes löytyy loppuvuodelle vakituinen perhe koulun läheisyydestä. Tää on erinomainen esimerkki siitä kuinka tilanteet voi muuttua ihan hetkessä ja itseasiassa vasta eilen, vuorokautta ennen lähtöä sain ottaa heihin yhteyttä, welcome family vaikuttaa tosi ihanalta. Mun asuinalue ei siis muutu, mun sijainti sunnuntaista eteenpäin on edelleen Myrtle Beach, South Carolina!
Mulla on niin käsittämätön olo, ei tunnu ollenkaan siltä että mä en näe vuoteen mulle läheisiä ihmisiä, en kuule ja näe vuoteen suomenkieltä ympärillä, en nuku vuoteen mun omassa sängyssä enkä vuoteen tee mulle rutiininomaisia asioita. Huomenna mua odottaa uusi niin suuri seikkailu jonka ajatteleminen liian syvällisesti saa vaan jännityksen nousemaan liian korkeeksi, mutta jota silti odotan enemmän kuin innoissani. SE ON MENOA NYT!

 Jos mun vaihtovuotta haluaa seurailla muualtakin kuin blogin puolelta, addatkaa ihmeessä SNAPCHATISSA hennahaarala ja menkää seuraileen INSTAGRAMISSA hennapia! 

pic8 pic7 pic6 pic1 pic4

FAREWELL PARTY

farewell Perjantaina vietettiin muutamien mun ystävien kanssa mun läksiäisiä! Kutsuin tyttöjä kylään, tehtiin Even kanssa kaikkee kivaa pientä syötävää ja oli aivan ihanaa nähdä kaikkia vielä ennen lähtöä.
Eilen kun muokkasin näitä ryhmäkuvia, alko mulla vaan kyyneleet valua silmistä kun tajusin kuinka kova ikävä mulla tulee. Ja kuinka onnellinen oon siitä millaisia ihmisiä mun ympärillä on täällä. Oikeasti. 9 DAYS LEFT.

pic11farewell3 pic22 farewell2 

KOKKOLAN ILTATORI 29.7.

iltatori1 KOKKOLALAISET JA LÄHISTÖLLÄ ASUVAT HOI! Oon käynyt nyt ennen vaihtoon lähtöä mun vaatehuonetta läpi ja karsinut myyntiin paljon sellaista mitä et aijo ottaa matkalaukkuun mukaan, osittain siksi että laukun painoraja on se 23 kiloa ja osittain siksi että tiedän etten vuoden päästä näitä vaatteita tuu enää käyttämään. Mulla on periaatteessa myynnissä kaikki ne vaatteet, korut, asusteet, laukut yms, mitä en ota vaihtoon mukaan. Löytyy tottakai myös sellaisia juttuja mitkä on jääneet mulle pieneksi, mistä en vaan enää itse tykkää ja on vaan jäänyt käyttämättömäks. Hinnat pyörii semmosissa perus kirpparihinnoissa että jos mukaan varaa euron ja parin kolikoita niin pärjää! Koot vaatteissa on suurimmaksi osaksi luokkaa XS-M, myyntiin pistän myös pari avaamatonta ja täysin uutta VS tuoksua, puhelimen kuoria, aurinkolaseja ja mitä nyt ikinä naisen vaatekaapeista ja asusteiden joukosta löytyy.

Eli, huomenna 29.7. Kokkolan iltatorilla olen myymässä iltapäivästä (klo 14-15 väliltä) ihan iltaan asti ja siihen pisteeseen kun myyätävää riittää. Jutut jotka ei mene myydyksi vien sit lauantaina 1.8. Kallentorin kirpparille, jos niitä jää paljon. Olis mahtavaa jos tulisitte moikkailemaan, toivottavasti nähdään huomenna!iltatori2